2023 Lokakuun kuvia ja reissuja

Mökkitie oli koristeltu värikkäillä lehdillä.

 Ähtärin kotimökille ajelimme syyskuun viimeisenä päivinä ja viivyimme muutaman päivän. Laittelimme jo paikkoja kuntoon talvea silmällä pitäen, kun täällä lumi saattaa tulla milloin vaan tai sitten ei...

Punaisia-, keltaisia-, sekä oransseja haavan lehtiä oli polulla, yhden punaisen lehden päällä oli pieni sydämen muotoinenkin lehti .

Järvi oli taas tulvinun runsaiden sateiden vuoksi, että ranta oli ihan veden vallassa.

Pihapilajan lehdetkin ovat jo kullankeltaisena.

Aamuisin kun aurinko nousi järven yllä oli upeat sumuhattarat. Niitä piti kuvata kauan ja hartaasti.

Kotiuduttuamme mökiltä kävimme Erkin kanssa päiväretkellä ja nuotiokahvien keitossa Kivi-ja Levalammen rannalla.

Ruska on suhteellisen vaisua tänä syksynä

Kahvitulet sytytettiin veneenlaskupaikan laavulle ja kahviveden kiehumista odotellessa kävin kuvaamassa rannalta muutaman kuvan.

Syksyn lehtiä ICM tekniikalla kuvattuna.

ICM ja päällekkäisvalotus

ICM tekniikalla kuvattu

Kotiin tultuamme kuvailin vielä käynnöshortensian kuivaneita kukintoja

ja pihan ruukkusyklaameja.

Syklaamissa on hienot siemenkodat, jonkalaisia en ole ennen huomannutkaan.

Sitten eräänä päivänä lähdimme sisaren kanssa muutamiksi päiviksi heidän mökilleen, joka on lähellä Levanevan luonnonsuojelualuetta. Ensimmäinen päivä meni asettautuessa, mutta kävimme vähän rannalla kurkkimassa revontulia, hiukan näkyi, mutta laimeita olivat.

Seuraavana päivänä kuvaili aamupäivän itsekseni kun sisar kävi asioillaan 

Nimitämme sisaren kanssa lähellä olevaa suojelumetsää Sakun satumetsäksi edesmenneen omistajan mukaan. Siellä könysimme taas mättäiden seassa kuvaamassa, kun sisko kotiutui reissultaan.

Illan auringon valot siivilöityivät kauniisti metsään.

Aurinko laskee ja odotellaan josko revontulet ilmaantuisivat iloksemme.  Pohjoistuuli oli todella kylmä ja pohjoisen puolella tarkeni viipyä vain hetkisen.. Mutta kyllähän me saimme upeat revontulet ja niiden ilmaantuessa taivaalle ei kylmää enää muistanutkaan.

Harmikseni vain suurin osa alkupään kuvista meni pilalle, kun kameran tarkennuksensäätö oli mennyt vinksalleen, enkä sitä täpinässäni huomannut tarkistaa...

Tähden lentokin ikuistui yhteen kuvaan.

Myöhään yöhön kuvasimme, ja klassisesti taas meille kävi niin, että kun tulimme pois ja saatiin vaatteet riisuttua ja petit tehtyä. Taivaalla loimotti semmonenkin ilotulitus, että pois tieltä. Tyydyimme ihailemaan ikkunasta, kun ei millään enää jaksanut pukea ja kaivaa kameroita esille.

Yöllinen pakkanen oli jäädyttänyt järven ja sille pudonneet syksyiset lehdet. Oi mitä taideteoksia olikaan jähmettynyt siniselle jäälle.

Kuura oli huurtanut kaikkien lehtien ympärille pitkät riitteet jotka kimaltelivat auringon paisteessa. 

Illalla yritimme vielä vaania revontulia, kun oli niin kaunista, eikä tietoakaan edellisen illan hurjasta tuulesta. Vähäsen taivas loimotteli, mutta pilvet seilasivat näkymän eteen ja kisaväsymyskin rupesi jo painamaan, joten nukkumaan oli lähdettävä.

Seuraavana päivänä hiippalilimme kameroiden ja makuualustojen yms kanssa taas Sakun satumetsään, vaikka olikin vähän pilvisempi päivä. Aiheenamme tänään oli sienet joita oli kyllä aika vähän säästynyt pakkaselta.

Opettelimme kuvaamaan lisävalon kanssa, mutta olipa se hankalaa ei oikein aina osunut kohdalleen.

Sienillä oli näköjään pitsialushameet juhlan kunniaksi.

Hevidiggari :)

Sienien kuvaaminen on hyvää jumppaa, kun könyää neljä, viisi tuntia pitkin mättäitä.

  Sitten olikin edessä pois lähtö päivä. Siivoiltiin ja minä lähdin laittamaan saunan lukkoon ja tarkistamaan, että kodalla on kaikki kunnossa. Katselin maisemaa ja samalla katse kiinnittyi isojen siipien viuhinaan ruovikossa, ei hemskatti kaksi kotkaa... Hirviällä vauhdilla mökille hakemaan kameraa ja kun pääsin takasin rantaan pelkäsin jo että kotkat ehtivät mennä.. Mutta ei yksi ainakin liihotteli lähes maita myöten vastapäiselle rannalle pienen männyn latvaan istua mököttämään.. huonoja kuvia tuli, kun ei ole tarpeeksi mittaa objektiivissa. Odottelin aikani ja sivusilmällä näin, että toinen kotka oli lähtenyt myös matkaan.

 

Tässä alakuvassa se liihoittelee juuri puussa istuvan ylitse, jonkun kronksahduksen lausui toiselle mennessään. Tämä toinen tönötti pitkään samalla paikalla, mutta kun kävin kodassa sisällä, se oli sillä aikaa häipynyt.

Ylilentänyt kotka päästeli pruikutkin lentäessään, ja sekin tallentui kuvaan.

En pystynyt tarkkaan sanomaan olivatko maakotkia vai nuoria merikotkia.. asiantuntijat saavat kertoa.

Muutaman päivän päästä lenkkeilimme sisaren kanssa keskustan pururadalle pakkaspäivän kunniaksi. Matkalla kuvasin Laihian joella sorsia, niitä oli runsaasti joen jäällä, mutta tämä pariskunta tuli tirkistelemään josko minulla olisi niille jotain annettavaa... valitettavasti ei ollut.

Pururadalla oli kaunista löysimme kameran kautta..mm.

jäätyneitä kuplia lätäkösstä

kauniita lehtiä ja jäitä ojassa

Torvijäkälän torvisoittokunta kiven kyljessä... 

punasia oravan marjoja

atomimini kokoisia jalkapalloja... minkä lieneen siemenkotia, olisiko metsätähden..

Lokakuun viimeisen päivän kunniaksi ajelimme mieheni kanssa jälleen Levanevan suojelualueelle. Päivä oli kaunis ja pientä pakkasta, kotona ei ollut yhtään lunta, mutta kun tulimme Levanevan retkeilyalueelle johtavalle tielle, sitä oli todella runsaasti, jännitimme jo että jääkö auto jumiin kun pohja raapei hankea. Hyvin päästiin kumminkin menemään. Oli todella kaunista, tuuletonta ja ihanaa. Laavulla keiteltiin päiväkaffetta ja nautittiin hiljaisuudesta ja kauneudesta. 

Jouluisen tuntuiset lumiset ja kauniit maisemat vaikka on Lokakuu

Aurinko pilkisteli lumisten puiden lomasta

Suolla oli kaunista ja hiljaista

Pitkospuut olivat osin veden alla ja osin jäässä, emme jatkaneet kovin pitkälle, kun heitin jo kumoon matkalla tullessamme laavulle.

Oli niin tuuletonta, että edellisyönä sataneet lumihiutaleet olivat pysyneet heinänkorsilla.

Kahvinkeiton jälkeen tallustelimme tyytyväisenä autolle. Iltapäivän aurinko punersi kauniisti puiden lomasta.
Tähän päättyi Lokakuu, paljon tuli kuvia ja tapahtumia, toivottavasti jaksoit tänne loppuun asti. Mukavaa Marraskuuta ja Joulun odottelua ystävät.