2023 Syyskuu. 50vuotis hääpäiväreissu matkailuautolla. Osa 1. Kotoa Koitelinkoskelle ja sieltä Rovaniemelle

 Mietimme että mitä tekisimme ko merkkipäivän tiimoilta joka on kylläkin vasta lokakuussa, mutta Erkki on hirvimetsällä silloin joten ei juhlita silloin ei.

Samoin on puhuttu että ruskaa olis kiva käydä katsomassa sekä sukuloimassa rakkaiden luona joita ei olla nähty pitkään aikaan. Niinpä tuumasta toimeen ja soitto auton vuokraajalle ja saatiin auto hiukka myöhemmäksi mitä suunniteltiin mutta ehkä parempi näin.

Tällainen pieni ja soma, juuri sopeva kahdelle hengelle. 

Kotoa lähdettäessä oli todella vahva sumuverho maiseman yllä joka pikkuhiljaa hälveni. Tapiontuvalla kävimme perinteiseti syömässä ja jatkettiin kohti Oulua ja Kiiminkiä ja siellä Koitelin kosken parkkista. Ennen parkkista oli nelisen kilometriä tietyötä ja yök kun oli kamalaa ajettavaa.
Parkkeerattiin tiestä kauimmaiseen nurkkaan ja asetuttiin aloillemme, oli kuuma päivä huh avattiin kaikki varjonpuolen ikkunat, ettei tule tuskanen yö. Keiteltiin perillepääsy kaffeet ja sitten lähdettiin tutustumaan alueeseen.

Koiteli oli upea paikka, laavuja, pitkospuita, luontopolkuja ja upeita kallioita ja koskipaikkoja vaikka miten monta. Hyvin ylläpidetty kaikki, paitsi WC t oli hurjassa kunnossa.

Aivan huikeita näkymiä kallioille ja joelle.

Tieltä tuli vain valitettavasti hirvittävä hiekkapöly ja tiekoneet möyrästi yli puolen yön, mutta silti päätettiin jäädä yöksi.

Ruskapuiden värejä heijastuu joen pyörteisiin

Ilta oli todella lämmin ja alueelle tuli kokoajan valtavasti väkeä, nuoria, vanhoja lapsiperehitä etc. Näyttää olevan suosittu paikka, parkkis oli illalla ihan täynnä autoja. Alueellaa on hyvät polut ja  nuotiopaikkojakin  ainakin 6-7 ja jokaisella näkyi makkaranpaistajia, kun ilta rupesi himmenemään. 

Aivan huikean ihanat ilta värit maisemassa

Alue on myös kauniisti valaistu

Aurinko menee mailleen ja ilma on lempeän lämmin kuin Espanjassa olisi.

Kauniisti valaistu polku ja sininen hetki

Sillatkin on valaistu somasti. Tämä on parkkiksselta katsottuna kakkos silta olen parkkiksen vastapäisellä puolella jokea

Tässä näkyy molemmat sillat

Tässä on oikealla reunassa ekan sillan pääty sen takana parkkis huoltorakennuksineen ja oikealla on niemen kärki jossa myös kaunis riippusilta joka johtaa tunnelmalliselle tulipaikalle.

Nämä kuvat mielessämme könysimme iltapalan jälkeen auton petille tyytyväisinä uinumaan.

Huonosti nukutti, kun tietyökoneet möyrästi lähes aamuun asti ja oli vähän tietenkin outoa ja muhkurainen patjakin... Aamu valkeni pilvisenä mutta käytiin silti aamupalan jälkeen kiertämässä luontopolut ympäriinsä vielä toiseen kertaan.

Tällasia pieniä koskipaikkoja olisi voinut kuvata loputtomiin mutta nyt ei ollut aikaa siihen.

The mänty, honka, petäjä tms. ja Erkki

Heissulivei Koitelinkosket, varmasti tulemme vielä uudelleen joku päivä.

Matka jatkui kohti Rovaniemeä matkan varrella tehtiin autossa sapuskaa ja pidettiin välillä jalottelutaukoja. Rovaniemeltä jatkoimme vielä hetkisen matkaa hyvän ystävämme ja sukulaisemme mökille, oi että oli kivaa nähdä pitkästä aikaa. Tämä paikka on niin ihana kuten omistajansakkin.

Saunottiin pitkään ja nautiskeltiin hiljaisuudesta ja auringon laskusta, iltapalaksi nautimme emännän tekemää kurpitsakeittoa joka olikin todella hyvää. Massu täynnä lämmintä keittoa oli mukava kellahtaa autoon massun viereen maaten.

Seuraavana päivänä kuvailin riekonmarjoja ja sieniä yms

Riekonmarja punaisten lehtien keskellä

Sieviä sieniä koivun kannossa

Välillä istuskelimme sisällä nautimma makoisaa poronkäristystä ja lisukkeita, otettiin myös lasit skumppaa yms ja juteltiin.

Illalla tönötin monta tuntia ulkona kuvaamassa rannan auringonlaskua ja sumujen hiipimistä järvelle.

Huurahammajaiset hiippailevat pitkin järven selkää

Ja järven takana vaarassakin on jo sumua. Kuikka huuteli jossain toisella rannalla.

Taivaan ja veden värit vaihtuivat sitä myötä, kun aurinko meni maillee.

Upea ilta, myöhemmin olisi ehkä ollut revontuliakin, muttemme jaksaneet valvoa ja yöllä vessareissulla olikin niin sankka sumu, ettei eteensä meinannut nähdä.

Matka jatkuu seuraavana päivänä kohti Sodankylää