2021 Maaliskuu Äitiä muistelen hänen merkkipäivänään

12.03.2021 tuli kaksi vuotta rakkaan äitimme poismenosta. Äiti kuoli 8päivää ennen 99- vuotis syntymäpäiväänsä.  

Hän oli syntynyt 20.03.1920 Kaksitoistalapsisen perheen neljänneksi vanhimmaksi lapseksi.

Tänään hänen syntymästään on 101 vuotta.

Kunnioitan ja ihailen tätä vahvaa naista joka kasvatti meidät lapset (2,5v, 7v, 10v) suurten vaikeuksien keskellä aikuisiksi. Kaksi vanhempaa, sisko ja veli olivat jo omillaan tuossa vaiheessa.

Isä kuoli vuonna 65 vain 48 vuotiaana ja äiti jäi leskeksi 45 vuotiaana, pieneen mökkiin metsän keskelle, meidän kolmen pienen lapsen kanssa, ilman työtä ja ammattia.

 Hengen pitimiksi hän kutoi mattoja ihmisille, poimi marjoja ja sieniä myyntiin, istutti metsää metsäyhdistykselle, kalasti, maalasi satoja tauluja jne. ja näin vaan päästiin päivästä toiseen elämässä. 

Äiti oli tosi kiinnostunut mm. uusista tekniikan ja terveyden keksinnöistä, usein kun hänen luokseen meni käymään hän tuumasi että kuulepas, nyt on  keksitty sellainen ja sellainen juttu ja sitten seurasi pitkä selostus asiasta. 

Äiti oli tosi toimelias, pesi pyykkinsä, leipoi ja laittoi ruokaa yms. Siivooja kävi kerran kuussa, kauppa-asioissa ja lääkkeiden jaossa autettiin viimesinä kotona olo vuosina.

Hän oli myös intohimoinen taidemaalari, hän maalasi lähes joka päivä ja jos joskus jäi päivä väliin, torui itseään, että on laiskotellut. Me lapset sanoimmekin, että kuule sinulla on jo lupa laiskotteluun.  Käsityöt, runojen ja tarinoiden kirjoittaminen oli myös äidin sydäntä lähellä.

 

 

Kun elämä helpotti ja lapset lensivät pesästä äiti matkusteli paljon mm. Marjatta sisarensa  kanssa Mustalla merellä ja Bulgariassa, Seija tyttären ja miehensä kanssa hän  teki lukuisia Espanjan matkoja ja Leila tyttären kanssa Kreikan reissuja. Kotimaassakin oli paljon hänelle mieluisia reissukohteita. 

Äiti tykkäsi retkeillä luonnossa, kalastaa, marjastaa ja sienestää. Kalalla järvellä saattoi viettä tunti tolkulla nauttien laineiden liplatuksesta ja soutelusta.

Viimeiset reissut kalalle ja marjaan tehtiin vielä 2015

  

 

 

 

Allaoleva kuva on syksyltä 2015 kotimökin marjapuskilla. Tämä reissu jäi äidin viimeiseksi mökkimatkaksi.

Äiti hajettiin mukaan lähes kaikkialle mihin hän vain halusi meidän lasten kanssa lähteä, retkille, mökille tapahtumiin joita järjestimme ja ainahan me keksittiin jotain hassuttelua.

 

 

Kotimökillä järjestettiin juhannusjuhlia synttäreitä yms hauskoja illanistujaisia  ja nautittiin yhdessäolosta.

  

 

 

 

Äiti oli kiinostunut kaikenlaisista asioista tutki ja kokeili, oli kyse sitten käsitöistä, ruokalajeista, leivonnaisista tai ihan mistä vain.

 

Äiti rakasti kukkia, niitä oli hänellä sisällä ja ulkona. Kotimökin ruusujakin hoidettiin rakkaudella.

 

 

Äidin rakkain paikka oli kotimökki Ähtärissä, sinne suunnattiin hänen kanssaan lähes aina, kun jollain lapsista oli sopivasti vapaata tai lomaa,  yksin häntä emme halunneet sinne enää jättää, vaikka sanoikin pärjäävänsä .

 

Äidin 95 vuotis juhlat Laihian kapteenintalolla vietettiin ystävien ja lasten, lastenlasten ja lastenlasten lasten kanssa.

Kotona ehdimme viettämään vielä 96 vuotis juhlia. Tässä iloinen päivänsankari.

Äiti oli olkapää ja emo omien lasten ja lastenlasten lisäksi monelle perheen ulkopuolisellekin ihmiselle, hän ymmärsi kaikenlaisia ihmisiä. Ei tuominnut ketään vaan löysi aina sen hyvän joka asiasta ja  ihmisestä.  

96 vuotiaana äiti kaatui pahasti ja loukkasi selkänsä, tästä hän ei enää selvinnyt, särkylääkkeet, rauhoittavat yms. sekoittivat terävän pään ja raskain sydämin jouduimme hommaamaan äidille  hoitopaikan palvelutalosta jossa hän vietti 3 viimeistä vuottaan. 

Tuo hoitokoti aika oli todella stressaavaa ja voimia vievää, niin meille lapsille kun varmasti äidillekkin. Hoitokoti muuttui kunnallisesta, isolle ketjulle ja voi hyvänen aika mikä muutos huonompaan.

Lääke yms sekoiluista saisi kirjan aikaiseksi, ehkä joskus kirjoitan puhtaaksi päiväkirjat joita tuona aikana pidin..

98 vuotis syntymäpäiviä ehdimme vielä viettää äidin kanssa hoitokodilla yhdessä.

12.03.2019 äiti nukkui pois 

Siunaustilalisuus oli huhtikuussa Laihialla ja äidin tuhkauurna vietiin isin viereen Ähtäriin  kesällä, että Seija-siskokin Espanjasta pääsi mukaan saattamaan.

Äidin viimeinen mökkimatka uurnassa mökillä.

Veimme äidin tuhkauurnan isin ja Lasse veljen viereen.

Pidimme hetken uurnaa jokainen sylissämme hyvästelimme äidin ja sitten yhdessä laskimme uurnan hautaan.

Tilaisuuden jälkeen ajellimme takaisin kotimökille ja äidin toiveen mukaisesti avasimme kuoharipullon ja kilistimme äidille.

Kuinka kaipaankaan tänäpäiväänä tätä viisasta rakasta ihmistä, jolle voi aina puhua kaikista asioista maan ja taivaan väliltä.