2020 Lokakuu

 

Lokakuu on kulunut hurjan nopeasti.

Kuukausi aloitettiin 60v juhlilla Porissa, ihan vaan pienesti perhepiirissä juhlittiin.

Säät on olleet todella sateiteisia koko kuukauden ja vedet on täälä pohjanmaalla aika korkealla tänäpäivänä.

sentään on muutamia aurinkoisia tuokioita ollut lenkkimaisemissa.Mökillä piipahdettiin päiväseltään ja haudat käytiin laittamassa samalla reissulla talvikuntoon. Mökkijärvessä oli vesi noussut aika paljon sateiden johdosta kaiketi.

18.10 Tuli ensimmäiset lumet ja muutama aste pakkasta, mutta sulivat jo seuraavana päivänä pois.
Eräänä sateettomana päivänä kävin kuvailemassa Kivi- ja Levalammen rannoilla. Löysin ison kopallisen suppilovahveroita ja muutaman herkkutatin samalla reissulla.

Sitä jaksan ihmetellä, että miksi ihmiset jättävät veneensä näin huolimattomasti.. Rannoilta löytyy kymmeniä kokonaan uponneita veneitä jotka on ollet samassa tilassa jo vuosia.



Loppukuusta vietimme muutaman päivän mökkilomasen, Asta siskon kanssa heidän mökillään.
Tallustelimme ja istuskelimme tuntitolkulla lähistöllä olevassa isossa vanhassa metsässä, joka on upea rauhoittumispaikka isoine kuusineen ja sammalmättäineen. Toivottavasti säästyy hakkuilta tämä keijujen metsä, sitä toivon niiin sydämestäni.










Illaksi oli luvattu hurjaa revontuli myrskyä, joten eväät ja kamerat mukaan ja kodalle odottelemaan..
kuun puolikas loisti kirkkaasti toisella puolella, mutta revontulia ei vaan kuulunut. Odoteltiin aikamme, mutta sisko oli huonossa kunnossa päivällä pistetyn reumalääkkeen takia, joten lähdimme mökille nukkumaan. Kuinkas ollakkaan, kun ennen peittoihin kääriytymistä vilkaisimme ikkunasta ulos, niin voi varjelkoon mikä leiskunta taivaalla olikaan... No tyydyimme katselemaan sitä ikkunasta.

Tästä alakuvasta voi aavistaa, että jonkin verran sitä elämää oli taivaalla.
Seuraavana aamuna oli vähäsen pakkasta ja upea auringon nousu. Heti kun saatiin silmät auki, vaatteet päälle ja kamerat kainaloon ja hilppalujaa kuvaamaan.




Vesi oli mahtavan näköistä, kuin sulaa hopeaa jota pienet aallot liikutteli

Ei olis millään malttanut lähteä pois, mutta nälkä kurni jo aikalailla massussa, niin lähdimme aamubrunssin laittoon.
Päiväkävelyllä käytiin kameroiden kanssa, ja kuviltiin jääkiteitä sammalilla. Tämä on niin upea pienoismaailma, että sitä jaksaisi tutkia vaikka kuinka pitkään, mutta nyt täytyi lämmittää saunaa ja valmistautua iltaan.  Laitettiin ruoka valmiiksi että voidaan se kodassa lämmittää ja syödä, sekä katseltiin lämpimät vaatteet ja kamerat "framille", josko tänään saataisiin niitä revotulia.





Jälleen hyvissä ajoin ollimme eväiden yms tarvittavan kaluston kanssa rannassa kodalla. Kamerat stemmattiin valmiiksi  jalustalle. Tehtiin tulet kotaan paintiin ruoat lämpiämään ja syötiin nautinnolla odotellen illan pimenemistä



Sitten alkoi lupaavasti taivaanranta vihertää ja tuli kiire vaihtaa laajempi optiikka kameraan.

Alla pieni elokuva parhaasta leiskunnasta. Opjektiivini ei enää tarkenna millään ilveellä kunnolla, joten kaiketi se on uutta ruvettava säästämään.
Ylläolevan näytöksen jälkeen tulet rauhoittuivat ja taivaalle alkoi kertymään pilviä joten pakkasimme tavarat pikkuhiljaa ja läksimme tyytyväisinä nukkumaan.





Aamulla heräsimme sateen ropinaan, joka onneksi taukosi hiukkasen välillä, joten hipsin kameran kanssa taas sammalikkoon.







Hyvä ja virkistävä lomanen oli tämä.

Seuraavana päivänä vein lapsenlapsia kotiinsa, niin heidän lähipellolla oli valtavasti joutsenia ja kolme metsäkaurista. Valitettavasti ilta oli jo pitkällä ja valoa vähän niin kuvat on rakeisia.




Näillä oli jotain tappelun tynkää keskenään..
Tämmöstä Lokakuussa, vielä kun jaksetaan pari kuukautta tätä pimeää ja märkää kestää, niin päivät rupeaa pitenemään ja valo lisääntymään.
Onneksi pian saa ripustella kaikki valoketjut yms joulun ajaksi niin sekin piristää.
Uskaltaako jo toivottaa hyvää joulunodottelua kaikille 




















































































Kommentit