2020 Maalis-, Huhtikuu koronakaranteenissa lähes kotimaisemissa Osa2.

Karanteenipäivä nro. 8. 

kellojakin käännettiin tänään.

Hyvin nukuttiin ja pitkään, aamupalat yms rutiini ja koska päivä oli kaunis meitä viemisti kameroiden kanssa rannoille ja metsään, kuinkas muuten.

 Tuija katselee jään läpi toisenlaista maailmaa :)

 ja nää on taas ihan mettässä, kuinkas muuten.

jään kuviot on kiehtovia, niitä voisi kuvailla vaikka miten pitkään. 

Lähes koko päivä meni ulkona ja kun tultiin takaisin sisälle kurlattiin vähän kurkkua konjakki paukulla (ihan pienellä vaan).

Asta roudasi tänään saunalle puita ja vettä ja laittoi tulet. Mä tein Trangialla ruokaa ja Tuija teki salaattia. Syötiin hyvät pöperöt ja jälkkäriksi oli suklaakonvehteja voi kääk!

Illalla saunottiin ja hyvä oli löylyt. Sitten unta palloon.

 Karanteenipäivä nro.9

Hyvin ja sikeästi nukutti, vähän yli kuusi heräsin ja hipsin vessalle, otin kännykän mukaan kun näin auringon nousun ikkunasta. Kävelin rantaan ja kävin kuvaamassa hienoa auringoa nousua. 

 Sitten hippailin takaisin sisälle, muut viellä nukkui ja niinhän sitä kuorsattiin vielä puoli kymmeneen taas :). Sitten aamutoimet ja sen jälkeen ulos ja puut ja vedet yms kuviot sekä kuvaamista.

Asta teki miehelleen puhelimella kauppatavara tilauksen ja sitten keitttiin kalasoppaa huomiseksi ja lohimedaljonkeja ja salaattia täksi päiväksi.

 puita saunalle

 Tässä meidän hieno vedenottopaikka.

  Taivaalla oli hienoja pilviä koko päivän ja jossain kai satoi luntakin.

 Illalla oli kuulemma saunassa  makoisat löylyt, mutta mä en ehtinyt saunaan, kun huomasin, että on tulossa revontulia. Keräsin kamppeita ja kameroita yms ja roudasin kodalle. Tuijakin ehti samaan syssyyn ja saunottuaan tuli Astakin mukaan.

Opastin Tuijaa miten revontulista saa valokuvia ja hyvin oli oppivainen oppilas :)

Tulet oli aika laimeat mutta kamera löytää ne kyllä. Välillä lämmiteltiin kodassa ja juotiin kuumaa mehua ja paistettiin peuramakkaroita. Pakkanen oli kiristynyt ja jäät piti kovaa meteliä ja ulinaa koko illan.

Kun rupesi olemaan liian kylmä lähdettiin nukkumaan.

 Karanteenipäivä nro 10.

Hyvin taas nukutti, kun herättiin ja noustiin ylös, ulkona tuli nenäliinan kokoisia lumihiutaleita ja tuulikin aika kovasti. Tulet takkaan ja aamutoimet käyntiin.

 Könnäiltiin sisällä, selaten nettiä ja höpöteltiin kaikenmaailman asioita.

 Päiväkaffeelle tehtiin hyvät lämpimät voileivät takan otsalla ja keitetiin kaakaot, toiseen kaakaokupilliseen lurautettiin vähän konjakkiakin mukaan.

Ulkona oli maisema tämmöisen näköistä.

Isoja hiutalelita tulee taivaalta vieläkin. 

Lumi oli muurannut kodankin peittoonsa.

Mutta saunavesiä ja puita kannellessa ja saunaa lämmittäessä maisema muuttuu kertaheitolla. Aurinko pilkisti ja sininen taivas tuli esiin.

Saunan jälkeen fiilisteltiin sisällä kynttilänvalosta nauttien.

Karanteenipäivä nro. 11.

Valkeni pilvisenä ja harmaana, kaikki oli vähän valvoneet yöllä ja nukkuneet levottomasti.

Aamutoimet normaalisti. Mulle sattu haaveri kun olin tyhjäämässä kaffepannusta vanhoja sakkoja mättäänkoloon. Astuin pitkoksilta alas ja jalka osui puunteikkiin ja vippasi minut istualleen mättäälle jossa oli lisää vesottuja puun tappeja... no kankkuhan niihin osui ja mustelmia odotettavissa.

 Tänään toi minun mieheni vuorostaan ruokatäydennystä ja samalla hän toi huommisen synttärini kunniaksi ruusuja ja Vienetta jäätelökakkua meille nautittavaksi. 

Astan mies Esko on tuonut myös monta täydennystä, vettä, ruokaa ja vaatteita, samoin kun Erkkikin. Jättävät ne tuonne ulos kauemmaksi ja me haemme ne sieltä kun ovat lähteneet. Ikkunasta vaan vilkutellaan ja lähetellään lentosuukkoja. Hyvin ovat meistä huolehtineet 

 Tuija kaivelee taas vedenottoavantoa esille lumisateen jälkeen.

 Päivällä käytiin pitkällä kävelylenkillä ja päälle keiteltiin kaffetta ja vienettakakkua nam.

Päivälevot ja semmosta sitten taas ulostauduttiin jonka jälkeen tehtiin päiväruokaa ja hyvää sötkötys soppaa tuli taas. 

Saunakin lämpesi ja siellä käytiin jonka jälkeen jokainen teki itselleen oman tarot pöydän.. olipa mielenkiintoista.

Asta teki vielä mulle ja Tuijalle sointukylvyn illan päätteeksi. Sitten nukkumaan. 

 Karanteenipäivä nro.12.

Ja mun synttäripäivä. En tiedä jännittikö tämän päivän vanheneminen vai eilinen Tarot tulkinta niin ettei uni tullut silmään kun vasta kolmen jälkeen aamuyöstä... 

Kaunis aamu valkeni taasen, joutsenet pitävät kailotusta lammella muutaman päivän tauon jälkeen. Sain ihanan syntymäpäivä onnitteluviestin. Ääniviesti jossa Mika soitti akustista kitaraa, Nanika bassoa, Fanny sähkökitaraa ja Fiina ukuleleä, ja kaikki lauloivat paljon onnea vaan!!! ihana ylläri. Kiitos rakkaat.

 Aamupalan jälkeen lähdettiin ulos kuvailemaan upeita pilvimuodostelmia taivaalta, aurinko paistoi ja oli mukavan lämmintä. 

  

 Löydätkö tästä ylläolevasta pilvimuodostelmasta ison suojelusenkelin siipineen 

Tultiin sisälle ja keitettiin päiväkaffeet jotka nautittiin lämpimien palvipeurakinku voikkareiden kera jälkkäriksi synttäriksi tuotua suklaa unelmakääretorttua nam! sen jälkeen oli ihan pakko ottaa tunnin päikkärit.

Päikkäreiden jälkeen saunan lämmitystä ja päivällisen valmistamista.

Ilta sujui normikaavan mukaan jo rutiinilla ja nautiskelimme olostamme. Hyvää yötä.

 Karanteenipäivä nro.13.

Nukuin huonosti, yöllä kävin pissareissulla ja taivaalta tuli alijäähtynyttä vettä ja tuuli niin ettei meinannut pystyssä pysyä.. oli rrrraikas vessareissu. 

Kun sitten aamulla heräsimme kaikki paikat oli valkoisena ja jäässä. Aurinkopanelista lähtien, eikä se tietenkään ladannut. Touhuiltiin aamupalan jälkeen kaikenmoista sisällä ja mä paistoin lähes litrasta lättyjä Trangialla. Sisällä on vähän liian viileä eikä kaasu meinaa oikein hyvin palaa, oli pikkasen tuskaa, mutta sain kun sainkin lätyt valmiiksi päiväkahville. Asta teki mustikoista ja mansikoista hyvää hilloa pällle. Nams olipa hyvää taas. 

 Kaffien jälkeen lähdettiin ulos, kolatiin  pitkoksia ja yritettiin putsata aurinkopaneliakin, muttei yletytty ja katolle ei uskalla mennä kun on niin liukasta.

 Tässä tämmänen päällekkäiskuva harmaasta  päivästä. 

Ja taas pilvet häipyi kun taikaiskusta ja aurinko rupesi paistamaan.

Yllä kaksi päälekkäiskuvaus tekniikalla kuvattua maisemakuvaa.

  

 Saatiin oikein kaunis auringonlasku jota ihailtiin puunroudaus ja saunan lämmitys puuhien ohessa. Tuija sai vielä inspiraation ja kolasi huomiseksi tuotavalle aultolle paikan ja samalla lähes koko pihan.  Illalla saunottiin taas makeasti ja oltiin melkein menossa nukkumaan, kun huomattiin että taivaalla oleva kuun puolikas valaisee maiseman aivan upeasti... Ei muutakun lämmintä vaatetta päälle ja kuvaamaan.

 Venus loistaa kirkkaasti taivaalla. Toivottavasti huomiset autontuojat pääsevät tulemaan kun lunta on jonkin verran tullut.

 Meidän ihana turvapaikka ja tukikohta kuunvalossa.

Rannassakin käytiin ja taivaalla oli hailakka revontulivyö... mutta lähdettiin äkkiä nukkumaan ettei vaan tule enää inspis niitä ruveta kuvaamaan. 

 Karanteenipäivä nro. 14. 

Aamu valkeni kauniina ja aurinkoisena, vähän oli yöllä ollut pakkasta.

Aamupala yms touhut, jonka jälkeen katsottiin vähän tavaroita, joita miehet saa viedä jo mennessään kotiin, että mahdumme tavaroinemme yhteen autoon. Tavaroiden pakkailun jälkeen lähdimme ulos kauniiseen ilmaan. Kuvailtiin ja nautittiin kauniista säästä.

 Tehtiin päiväkaffeelle takanotsalla omenahyvettä ja hyvää tuli. Miehet toivat auton meille ja veivät mennessään vesikanistereita matkalaukkuja yms kamaan.

 Taivaalla kulki taas monenlaista pilvimuodostelmaa ja varmaan jossainpäin satoikin. 

 Saunaan kannettiin puita ja samoin tupaan sisälle. Vesiä pataan ja tulet alle jälleen.

Ilta kului upeita iltapilviä ja värejä kuvatessa ja saunaa lämmittäessä. Välillä syötiin päivällistä ja taas ihailtiin iltaruskoa.

 Yllä taas kolme päällekkäiskuvaus kokeilua.

  

Saunan ja kauniiden iltavalojen jälkeen kömmimme tyytyväisinä nukkumaan. 

 Karanteenipäivä nro 15. 

Kaunis aurinkoinen aamu tuli meille kotiinlähtöpäiväksi. Hyvin nukuttiin taaskin. Aamupalaa ja pakkailusäätöä. Tuija  patistettiin lähtemään aamupalan jälkeen kotimatkalle, sillä hänellä on pitkä matka edessään.

Me jäätiin Astan kanssa siivoamaan ja pakkailtiin tavarat autoon ja joskus kahden aikaan iltapäivällä olimme valmiina lähtemään kotiin vihdoinkin.

Kiitollisena jätimme tälläerää hyvästit tälle rannalle ja turvapaikallemme, pian taas tullaan, kunhan on pesty pyykit ja oleennuttu hetkinen kotona.

Iso kiitos Tuijalle että tuli meidät noutamaan lentokentältä ja Asta-siskolle turvasta ja tuesta kun oli oikein jännittävää... yhdessä uusia seikkailuja kohti,  jahka tämä korona-häslinki on ohitse.