Ekaa kertaa myyjänä 1700-luvun markkinoilla

Pari kuukautta on mennyt niin kiirellä, että ei paljon ole kameran kanssa kotipihaa kauemmaksi ehtinyt retkeilemään. Kerronpa vähän taustaa miksi.

Me kolme siskosta  Valokki, Valoru ja minä olemme intohimoisia käsillä tekijöitä. Piirrämme, maalaamme, teemme koruja, käsitöitä, yms. Tämän lisäksi Valoru sisko  nauttii erilaisten tilojen ja tilaisuuksien somistamisesta.....

Olemme aina puhuneet että uskaltaisikohan sitä joskus laittaa näitä omia teelmiään myyntiin.

Niinpä Valokki sisko toiminnan naisena otti ja ilmoitti meidät Isoonkyröön markkinoille

1700-luvun markkinat Isokyrö

Kylmä hiki on pitänyt pikkasen vallassaan siitä asit ja varsinkin viimepäivinä.. kun on jännittänyt ehdinkö tekemään mitään myyntipöytään kelpaavaa... 

Keskityin  tekemään pääasiassa koruja ja unisieppareita. Taulujen tekemiseen ei oikein ollut henkistä kapasiteettia tarpeeksi.

Valoru ja Valokki tekivät sekä koruja, metallilanka koristeita, unisieppareita ja tauluja. Kirja ja korttiprojektit odottelevat seuraavia 1700-luvun markkinoita.

Ohessa muutama kuva markkinakojun pystytyksestä  ja  muutama kuva alueesta ennen  markkinoiden avausta.

Markkinakojut on pystyssä, mutta vielä on hiljaista

Kyrönjoki virtaa markkina-alueen vieressä

Lisää kuvateksti

Tästä se sitten alkaa ensimmäinen autolasti on purettu

Suunitelmia kerrataan

Ja eikun hommiin (kyllä minäkin vissiin vähän hommaillin vaikka välillä dokumentoinkin kameran kera toimintaa =)

Kyltti on pian kiinitetty.

sitten on markkinaviirin vuoro

Somistus valmistuu vauhdilla

Markkina haltijat ovat  jo asemissaan.

Tuotteita on sijoiteltu hiki päässä

Iltahan siinä tuli ennenkun kaikki oli seuraavaa myyntipäivää varten kunnossa.

Sateinen sää haittasi Lauantaina ja meinasi aiheuttaa pientä paniikkia kojurivistössämme, kun meidän ja selkämmetakana olevien kojujen keskikohdalle rupesi kertymään litroittain vettä... ja tukirakenteet rupesivat jo natisemaan.. mutta yhteistyöllä saimme vedet vieriteltyä kojujen päätyihin ja sitämyötä ulos.

Aamutunnelmaa lauantailta ennen aloituspamausta

Maahettarien pajassa kaikki alkaa olla valmista, Valokin tytär oli auttamassa  meitä alkuun ensimmäisenä päivänä.

Sunnuntaina oli suhteellisen hyvä ilma, ihan pikkasen ripeksi vettä jossain välissä, muttei haittaavasti.

Hiljaista on Sunnuntaina, kun tulimme paikalle aamulla anivarhain

Päivä kului nopsaan tahtiin, kun oli paljon ihmisiä liikkeellä.

Rakkaat pikkusiskot. Vieläkin hymy naamalla vaikka rupeama on loppusuoralla.

Meille kokemus oli pelkkästään positiivinen. Muu myyntiväki naapurikojuissa oli iloista ja kannustavaa. Markkina vetäjä/koordinaattori Johanna oli innostava ja iloinen "emäntä". Kaikki sujui hienosti, isoja mokia ei kai tullut tehtyä ;) ja muutamia tuotteitakin vaihtoi omistajaa.

Mutta niin pyörryksissä ja jännittyneitä olimme, ettemme ehtineet kierrellä muiden kojujen ihanuuksia katselemassa.

Onneksi sentään ehdimme hätäisesti tavata Runotalon Sarin ja hänen äitinsä. Tästä linkistä pääset tutustumaan runotalon ihanaan ja voimaannuttavaan maailmaan  Runotalo

Nyt on takki aika tyhjä, mutta onneksi on vielä kesälomaa vähän jäljellä, niin ehtii latautua uusiin koitoksiin.