Tunnen olevani petturi..

 Harmittaa ja syyllisyys-syltti nostelee päätään jne..
Viikonloppuna oli erään meille erityisen tärkeän henkilön syntymäpäivät, joille osallistumisesta oltiin puhuttu jo pari vuotta. Ja me petturit emme päässeet osallistumaan :(

Olen juuri alkanut tekemään osasairaspäivien jälkeen kokoviikkoista työtä ja paukut ovat aika vähissä, myös kaikki , saldovapaat ylimääräiset lomat on kulutettu kummitädin hoitokeikoilla.
Tuntui mahdottomalta yhtälö kuumassa autossa kolmen koiran kanssa ajo perjantai-iltana töiden jälkeen Rovaniemelle ja Sunnuntai-iltana takaisin kotiin. Manantaina aamusta töihin ja sitten taas tiistaina oli kummitädin-asioiden hoitopäivä (eli lisää ajoa 170km 2x). Meikkiksen paukut ei riitä ei sitten millään...

Tosi paha mieli on silti, kun tiedän miten juhlakalu toivoi koko jengin olevan kasassa tärkeänä päivänään., noissa kuvien ihanissa maisemissa....

Lomareissun ohessa vuokratulla asuntoautolla on tarkoitus ajella katsomaan synttärisankaria, jos hän vielä huolii meitä kyläilemään :(

Kaikesta huolimatta lämpimät ja sydämestä tulevat onnitteluhalaukset lähetämme hänelle...


Kommentit

  1. Totta, toisen kerran, anna ny sille Syltille kenkää. Pitääks mun tulla ja vähän kurmoottaa, sitä Sylttiä! HÄ! Et yhtään nyt enää kiusaa itseäsi, ärrr!!! Pikkusisko on vihanen!!!

    VastaaPoista
  2. Ei vaan voi jaksaa aina! Ole armollinen itsellesikin.

    VastaaPoista
  3. Valokki;
    joo voisit tulla läpsimään sitä Sylttiä korville, tai siirtämään sen hellästi jonnekkin vintille vaikka...onneksi se on aika pitkään ollutkin hiljaisempi.

    Maria; Kiitoskia kommentista
    Totta on tuo mitä sanot:) Yritän opetella sitä armollisuutta itseäni kohtaan...

    VastaaPoista
  4. Ajatus on kuitenkin tärkein. Luulee peikko.

    VastaaPoista
  5. Mielettömän ihana mökki ja järvimaisema. Kyllä sulla oli mun mielestä täysi syy jättää synttärit väliin jo pelkästään koirien takia. Meillä Alli ainakin kärsii kuumuudesta nii, ettei kaikin ajoin auta muu kuin suihkuttaa se viileällä vedellä, vaikka se inhoaa näitä suihkuja sydämensä pohjasta.
    Aivan hyvä ajatus, että menette myöhemmin asuntoautolla ja jos syntymäpäivä sankari on fiksu hän ymmärtää teidän tilanteenne. =9)

    VastaaPoista
  6. Aina ei vaan voi revetä kaikkialle
    vaikka kuinka tahtoisi...

    VastaaPoista
  7. Tulin vastakylään. Sinun blogissasi on ihastuttavia kuvia, olen ihan lumoutunut..

    Syntymäpäivävieraat ovat varmaan tervetulleita myöhemminkin, uskon niin.

    VastaaPoista
  8. Sanon tämän nyt ja painokkaasti: Potkaise syltti suolle ja sassiin.

    VastaaPoista
  9. Isopeikko; Niin minäkin uskon.

    Irene; Lämmin kiitos kommentistasi. Noin minäkin asiaa itselleni perustelin, mutta on se sitten ihimeellistä, miten tuo syyllisyys aina hiipii kintuille, jollei sitä valvo.

    Una;
    Noin se on, ja täytyisi itselleen hyvällä omallatunnolla suoda nämä päätökset :)

    Kaanon: Lämpimästi tervetuloa ja kaunis kiitos kommentistasi :)

    Valoru: Syltti on jo ihan hiljaisena ja menossa pois...

    VastaaPoista
  10. Ehkäpä näette nyt synttärisankarin paremmalla ajalla ja kaikessa rauhassa. Etenkin paremmissa voimissa.
    Mielettömän ihana tuo mökki ja samoin myös kuva siitä!

    VastaaPoista
  11. Ruska; Juurin näin kävi, kun tuossa kirjoitat. Meillä oli todella mukava ja rentouttava kyläilyreissu.. Oleilimme juur tuolla kuvan mökillä, saunoimme, söimme ja pikkasen nautimme viiniäkin. Ilman mitään kiirettä. Saimme pitää synttärisankarin aivan itsellämme =) Tuo mökki on aivan ihana, suurella huollella ja rakkaudella tehty, rauhan ja hyvänolon paikka.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti