Yksi mielirunoni Maaria Leinoselta


Tätä metsää rakastan:
naavapartakuusia
suopursusoita
kivikkorinteitä
neulaspolkuja
Rakastan iltaan hiljenneenä
kevään lauluja helisevänä
myrskyssä kohisevana.
Tätä karua
hoitamatonta.
Keloineen pahkoineen
lahorastaineen.
Tätä metsää rakastan.
Tätä maata.

Maaria Leinonen

Olen pahoillani ystävät etten ole ehtinyt kommentoimaan blogeihinne, lukemassa olen kyllää käynyt.
Jälleen olen useamman päivän poissa sähköisten yheyksien läheisyydestä, mutta toivon että saan jotain näytettävään tänne kunhan palaan.

Lisäilin uusia kuvia  viikonkuvia 2010 kansioon, ja valokuvauksia blokin sivupalkkiin yhden kansion lisää,  sieltä löytyy karsittuja viikonkuvia 2010

Kommentit

  1. Satumainen metsä ja herkkä runo, parempaa aamunavausta ei voisi saada. Kiitos:)

    VastaaPoista
  2. Manteli; Lämmin kiitos viestistäsi :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti