Vappu meni suhteellisen sateisissa merkeissä.

Onpa taas aika hujahtanut vikkelään. Työ vie mehuja, jottei tähän blogiinkaan tunnu olevan oikein mitään järkevää sanottavaa, mutta muutaman rivin viime viikolopusta mökkimaisemissa ajattelin kirjoitella..

Kun työskentelen osasairaspäivärahan turvin, vain kolme päivää viikossa, niin saatoimme lähteä reissuun jo perjantaina.

Ensin kävin hoitamassa kummitädin asioita. Hänellä on kurja kohtalo, kun liikuntakyky on mennyt melkein kokonaan ja nyt uhkaa hiljaa sokeutuminen, silmänpohjarappeuman takia. Silti vitsiä ja hauskoja juttuja piisaa. Hänelle yrittelen järjestää jotain apuneuvoja lukemisen ja kirjoittamisen helpottamiseksi.

Mökille ehdimme iltapäivällä.  Sumu oli hiipimässä maisemaan, kun ilma oli kostea. Kaikki lumet ja jäät olivat jo häipyneet ja vesikin järvessä laskenut.

Äitikkä 90 v vaihtoi vikkelään vaatteet ja oli  rannassa katiskoiden kimpussa, ennenkun hoksasimmekaan... oli ilo katsella, kun hän mennä hyssytteli niinkin hyvin, eikä viimesyksyinen tapaturma haitannut ihan hirveästi.


Joutsenpari  nökötteli ilta-auringossa  kun useamman tunni olivat yrittäneet häätää kolmatta (olikohan viimevuotinen poikanen) pois, ovat taas ilmeisesti tekemässä pesää niemen kainaloon.
Mustarastaat, peipposet, punarinnat yms. laulaa lurittivat lähes koko yön, vain pimeimpänä hetkenä viirupöllö ainoana,  puputteli vartiovuorossa.   Koirat, koko kolmikko, oli hirveän hämmästyneitä tuosta pöllön ääntelystä, jopa yritettiin vähän muristakkin, mutta kun rauhottelimme, niin pistivät uudelleen nukkumaan.

Sunnuntaina äitiä onnisti kala-apajalla. Katiskoista tuli kaksi noin kolmekiloista - ja kaksi pienempää haukea. Siinä oli jo perkaamisessakin mummulla urakkaa, mutta hän haluaa sen itse tehdä, niin ei siihen auta sekaantua.

 Säät vaihtelivat keväiseen malliin, välillä paistoi aurinko, satoi vettä, räntää, rakeita, isoja lumitollukoita. Yhtenä yönä oli lämmin ja toisena satoi vettä ja kolmantena pakasti.


Sateiden välissä teimme puita metsästä ja vedimme niitä rantteelle, jossa niitä saa sahailla ja hakata pienemmiksi ja pinota kuivamaan tulevaksi vuodeksi. Välillä saunoimme ,vinossa olevan mökkisaunamme, lempeissä löylyissä ja myöhemmin illalla grillailimme kuunnellen samalla lintujen konserttia.
Täytyi kaivella kaikki toppatakit ja housut päälle, että tarkeni istua ulkona.

Huomasin viikonlopun aikana, että kamerani ryttyilee, se ei suostu tarkentamaan, taitaa olla ressukka huollon tarpeessa, kennolla ja obiskassa  on jokin pölyhiukkanen joka ei poistu millään...

Otinkin paljon kuvia pikkkuisella ixuksen pokkarilla.





Maanantaina, kun oli poislähtö päivä, aurinko paistoi tietenkin koko naamallaan niin kauniisti että.... mur.










Kommentit

  1. Tosi kauniita ovat kuvasi..
    Etenkin nuo itkevät sinivuokot..
    Ihana piipahtaa täällä ja olla luonnon lähellä..Kohta lähden oikeasti juoksemaan luontoon..=)

    VastaaPoista
  2. Ihania sateenkastelemia kuvia. =)

    VastaaPoista
  3. Oi mökiltä on lähtenyt jo jäät, ja juu arvaan että vaatetta pitää olla. Viluista siellä vielä on vaikka muuten onkin ihanaa. Joutsenetkin voi että... kirj; seijamarjatta.

    VastaaPoista
  4. Hanne; Lämmin kiitos ihanasta kommentistasi.
    Toivottavasti juoksulenkkisi oli mukava.

    Una; Kiitoshalaus kommentistasi:)

    seijamarjatta: Kiitoshalaus myös sinulle kommentistasi. Taas ensiviikolla luultavasti menemme katselemaan kevään edistymistä kotimaisemiimme, kun työreissun takia tuli useampi vapaapäivä, ensiviikolle.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti