Perjantaina aamupäivällä ajelimme taas mökkimaisemiin, lähemmäksi kummitätiä, hänen maanantaisen lääkärireissunsa takia.
Mökille oli kesä tullut kolmen päivän poissaolomme aikana, lähes täydellisesti. Heinä oli leikkauskunnossa, suo-orvokki, ketunleipä, mustikka, lakka, rantakukka, tuomi kukkivat aivan mahdottomasti. En muista pitkään aikaan nähneeni noin valtavasti mustikan kukkia, toivottavasti ei tule halloja ja on tarpeeksi pölyttäjiä, niin saamme upean mustikka ja lakkasadon. Pikkulinnut laulavat yötäpäivää ja käki se jaksaa kukkua täysillä.
Sää oli vaihteleva, perjantaina ja lauantaina saimme nauttia auringosta. Sunnuntaina oli aamusta pilvistä ja illasta alkoi satamaan ja satelua piisasi ainakin maanantaiseen poislähtöömme asti.
Kuvailut jäivät vähäsen kakkosrooliin sateesta, väsähtämisestä ja maanantain lääkärireissusta johtuen, mutta muutaman muiston silti napsaisin.
Maanantainen lääkärireissu sujui onnellisesti, vaikka tädin jalka oli todella kiepä juuri tänään, sillä ei tahtonut saada otettua askeltakaan, onneksi käytössämme oli pyörätuoli.
Täällä blogissanikin halua mainita ja lämpimästi kiittää Kuusiokuntien alueen asiansaosaavaa ja lämminkenkistä geriatria ja muistihoitaja. Oli todella ihailtavaa, miten he ottivat kummitätini vastaan ja juttelivat hänen kanssaan. Missään vaiheessa ei ollut kiireen tuntua. Tietoa, apua, ja vastauksia saimme kaikkiin kysymyksiimme ja toivottavasti osa vaivoistakin helpottaa tulevien toimenpiteiden ansiosta.
Lääkäristä kummitädin kotiin ajellessamme meillä molemmilla oli oikein hyvä mieli.
Hoitelin vielä kummitädin papereita yms Kelalle ja sen jälkeen ajelin mökille pakkaamaan mökkitavarat autoon. Siivoilin paikat kuntoon ja sitten hurautimme äitikän ja koiruleiden kanssa kotiin, siippa tuli jo ennemmin päivällä..
Oikein ihanaan kevätkesäisen viikon jatkoa kaikille lukijoille :)
Mökille oli kesä tullut kolmen päivän poissaolomme aikana, lähes täydellisesti. Heinä oli leikkauskunnossa, suo-orvokki, ketunleipä, mustikka, lakka, rantakukka, tuomi kukkivat aivan mahdottomasti. En muista pitkään aikaan nähneeni noin valtavasti mustikan kukkia, toivottavasti ei tule halloja ja on tarpeeksi pölyttäjiä, niin saamme upean mustikka ja lakkasadon. Pikkulinnut laulavat yötäpäivää ja käki se jaksaa kukkua täysillä.
Sää oli vaihteleva, perjantaina ja lauantaina saimme nauttia auringosta. Sunnuntaina oli aamusta pilvistä ja illasta alkoi satamaan ja satelua piisasi ainakin maanantaiseen poislähtöömme asti.
Kuvailut jäivät vähäsen kakkosrooliin sateesta, väsähtämisestä ja maanantain lääkärireissusta johtuen, mutta muutaman muiston silti napsaisin.
Maanantainen lääkärireissu sujui onnellisesti, vaikka tädin jalka oli todella kiepä juuri tänään, sillä ei tahtonut saada otettua askeltakaan, onneksi käytössämme oli pyörätuoli.
Täällä blogissanikin halua mainita ja lämpimästi kiittää Kuusiokuntien alueen asiansaosaavaa ja lämminkenkistä geriatria ja muistihoitaja. Oli todella ihailtavaa, miten he ottivat kummitätini vastaan ja juttelivat hänen kanssaan. Missään vaiheessa ei ollut kiireen tuntua. Tietoa, apua, ja vastauksia saimme kaikkiin kysymyksiimme ja toivottavasti osa vaivoistakin helpottaa tulevien toimenpiteiden ansiosta.
Lääkäristä kummitädin kotiin ajellessamme meillä molemmilla oli oikein hyvä mieli.
Hoitelin vielä kummitädin papereita yms Kelalle ja sen jälkeen ajelin mökille pakkaamaan mökkitavarat autoon. Siivoilin paikat kuntoon ja sitten hurautimme äitikän ja koiruleiden kanssa kotiin, siippa tuli jo ennemmin päivällä..
Oikein ihanaan kevätkesäisen viikon jatkoa kaikille lukijoille :)
Niin herkän kauniita kuvasi!
VastaaPoistaKukkaset ovat valtavan ihania.
Hienoa, että vanhuksia kohdellaan kunnioittavsti ja rauhan ilmapiirissä, he jos ketkä sen ansaitsevat..
Kaunista, herkkää olet kuvannut. Onneksi oli hyvä lääkäri, kummitädillä hyvä lääkäri ja reissu meni mukavasti.
VastaaPoistaParhaansa tekevät, joka paikassa :) luulee peikko.
VastaaPoistaSuloisia heräileviä kukkasilmiä.
VastaaPoistaSaniaisten heleä vihreä ja lehtien "verkosto" on jotenkin tosi kutsuva, salaperäinen.
Kauniita ja sävykkäitä kuvia, suo-orvokki on kauneimpia orvokkeja luonnossa.
VastaaPoistaTuli hyvä mieli, kun luin kummitätisi lääkärissäkäynnistä. Se luo uskoa tulevaisuuteen.
Kasvikuvat kolahtavat aina. Hyvin olet heitä kuvannutkin. Saanko oikaista, vaaleanpunainen on suokukka, ei rantakukka, joka kukkii vasta kesällä rannoilla. Suo-orvokki on minunkin lemppariorvokkini.
VastaaPoistaHanne; kiitokset kommentistasi. Odottelen sateen loppumista että pääsisin kuvaamaan kirsikan pisaroin koristeltuja kukkia. Olen samaa mieltä kanssasi, että vanhukset(kaikki) ansaitsevat kaiken sen hyvän,rakkauden, avun etc. mitä kykenemme antamaan. Ilman heidän uurastustaan, emme mekään olisi tänään tässä missä olemme.
VastaaPoistaIloista ja valoista kevät/kesä viikonloppua.
Valokki; Kiitos kommentistasi, vielä eilenkin kummitäti muisteli puhekunessam että kun oli niin mukava reissu meillä :)
Isopeikko: Kiitos kommentistasi, Uskon että tekevät jaksamisensa rajoissa, plussana on, että toisilla on sydänkin mukana tekemisessä.
Uuvana: Kiitos kommentistasi, pidän itsekkin juuri tuosta lehtien verkostosta. Saatan makailla rähmälläni makuualustan päällä useita toveja, ja katsella koppakuoriaisperspektiivistä, miltä yläpuolella näyttää, ja sitten vasta muistan että kuviakin pitää ottaa :)
Manteli: Kiitos, pidän itsekkin suo-orvokeista. Olin todella iloinen kummitädin puolesta että lääkärireissu meni hyvin. Hän hieman pelkäsi että kuinka siellä sujuu. Noilla ihmisillä oli sydän mukana työssään.
Irma: Kiitos kommentistasi. Aivan oikein...ei suokukka vaan rantakukka, olin hätäpäissäni kirjoittanut väärin kiitos kun oikaisit.