Äitienpäivä


Kotiuduttuani Riikan-matkalta lauantai-iltana myöhään, mieheni oli minut noutamassa lentokentältä. Sitä ennen hän oli siivonnut kodin ja valmistanut / ostanut seuraavan päivän tarjottavat kaappiin odottamaan. Lisäksi pöydällä oli kolme kaunista ruusua tervehtimässä.

Sunnuntaina amutuimaan, juur kun olin päässyt sängystä ylös, tulivat Satu, Marko ja Jere. Pöytäliinat ja muut hienostelut pöydältä pois, ja leikkiautot tilalle.

Jere naurunaama, sikkarasilmä, leikki ja pörräsi autoilla pitkin pöydänkantta, välillä autoja vietiin paapalle ja kuului komento aja. Siinä sitten pöydänkannella pörrättiin koko "poika-porukalla" :) Välillä nautiskeltiin pöydänantimista ja sitten taas jatkettiin leikkiä.

Näiden vierailijoiden lähdettyä toiseen mummolaan, pakattiin omien äityliinien kukkaset ja kortit autoon. Hurautettiin visiitille, ensin anoppilaan ja sitten äitikälle.
Kotiin piti joutua neljäksi, kun Saija, Mika, Fanny ja Fiina tulevat Mikan työvuoron jälkeen käymään.

Niinhän sieltä sitten tuli kaksi niin ihanaa pikkuprinsessaa vanhempiensa kera.
Fannyn kanssa luettiin kirjoja, tehtiin palapelejä ja piirreltiin. Fiina, söi, otti päiväunet jonka jälkeen  nauraa hekotteli kaikille ympärillään ja Fannylle eritoten.

Voi miten tunnen suurta rakkautta ja äidin ylpeyttä, kun katson omia poikiani, heidän hoidellessa lapsiaan. Vaipat vaihdetaan,  ruuat syötellään, päiväunet nukutellaan yms. Lapsista huomaa selvästi kuinka tärkeä isän rooli on äidinroolin ohella.

 
Lämmin kiitoshalaus teille omat rakkaat, että olette mahdollistaneet minulle nämä onnenhetket äitinä, mummuna, anoppina ja vaimona.

On mahdoton kuvata sanoilla sitä onnen tunnetta, kun pienet kädet kietoutuvat kaulaan tai pieni kiepsahtaa syliin ja kertoo että muumu minä tykkään sinusta.

Kommentit