Ei oo kivaa ei ...

Vanha äitini 89v oli Tiistai iltana katsonut iltauutiset ja säätiedoituksen. No siellä luvattiin pakkasta. Äitikällä on pihapenkissä ihania isoja ruusuja kauniisti kukassa, niinpä hän sieppaa sakset ja päättää käydä napsasemassa kukat vaasiin. Kukat napsittuaan nousee ylös kumarasta... ja yhtä´äkkiä kun jalat ois pyyhkäisty alta, kaatuu seljälleen maahan (ilmeiseti huimauskotaus). No kaaduttuaan arvaa että nyt kävi pahasti... onneksi kädet ja jalat liikkuu, mutta ylös ei pääse. Kontaamalla ja kieputtelemalla pääsee kuitenkin takasin sisälle. (ja kukat ja SAKSET on edelleen kädessä) siitä sitten pikkuhiljaa tuskanhiki otsassa saa itsensä sänkyyn. Ajatteli ettei viitti tytöille soitta kun ovat jo nukkumassa, ja jospa se selkä paranisi siinä levätessä. Yö kuluu tuskaisesti ja lopulta aamulla puoliviiden aikaa soittaa pikkusiskolleni, joka tuleekin pikimmiten paikalle ja järjestää ambulanssin ja äitikän sairaalaan. Sairaalasta tulee diagnoosi, että selässä on murtuma L1 nikamassa, konservatiivinen hoito, ei leikkausta vaan särkylääkkeitä ja liikuntaa kivun sallimissa rajoissa... Että sellanen tapaus. Nyt odotellaan pääseekö/joutuuko mummu kotikunnan terveyskeskukseen vai saako olla Vaasan keskussairaalassa siihen asti että pääsisi omaan kotiin. Kotiin täytyy vaan järjestää kotiapua ja välineitä että pärjäisi.

Kommentit