perjantai 25. tammikuuta 2013

Koskikara retki Malkakoskella 13.01.2013


Mukavaa talven jatkoa kaikille blogini lukijoille ja satunnaisille piipahtajillekkin ja lämmin kiitos kannustavista kommenteistanne!
Talvi ja maisemat ovat parhaimmillaan, jo jopa muutamana päivänä on aurinko ollut ilonamme.
Valitettavasti  itselläni sattui olemaan työpäiviä melkein kaikki nuo aruinkoiset päivät :)

Tämä postaus kertoo 13.01 2013 käynnistämme Kyrönjoen Malkakoskelta
Ajelimme Valokki siskon kanssa eväsreppujen ja kameravermeiden kanssa kokopäiväretkelle Malkakoskelle.
Sää oli pilvinen, harmaa ja kylmä, silti kaksi iloista koskikaraa lenteli ja "kalasteli" syötävää. 
Ylläolevassa kollaasissa on mustavalkokuva kokeilujani. Kyrönjoen vesi on aika ruman väristä joten mustavalkokuvissa sitä ei niin hyvin huomaa. Hiukan kuvat taitavat olla tummahkoja..

Kuvailimme jääkiteitä ja koskikaraa monta tuntia. Vesi oli yllättävän matalalla ja kivillä oli kauniit pitsihatut.
Kun massu rupesi murisemaan liian äänekkäästi teimme tulet laavulle ja evästelimme.
Minulla oli mukana repussa kuivat puut ja kuivat tervaspuu sytyt... nuuhkimme tervastulen tuoksua lähes euforisessa olotilassa :D
Evästelyn jälkeen palasimme kosken äärelle kameroinemme, joten ohessa vielä muutama kuva pienestä "tirpasta" suuressa maisemassa.


Tässä alimmassa kuvassa koski kara asettui levolle... istui usean tunnin ajan samassa paikassa. Ennen poislähtöämme oli jo ihan pimeää ja olin edelleen erottavinani saman hahmon samassa paikassa.

Taas meillä oli siskon kanssa hieno retki, jonka puitteissa tuli yllättävän paljon kävelyä ja tehtyä "voimisteluliikkeitä", kun yritimme löytää hyviä kuvakulmia kameralle :). 
Seuraavana päivänä reumanivelet ja polvikierukat saatiin hiljaiseksi särkylääkkeillä :P.

Mukavaa viikkoa, retkeillään ja kuvaillaan...
Ps tänään tuli postissa uudet lumikenkäni jipii... pääsen taas lumikenkäretkille.
Seuraavakin postaus kertoo Kyrönjoen rannoista, jotenkin tuo virtaava vesi, pakkanen ja aurinko ovat niin mielelkiintoinen yhdistelmä..

lauantai 19. tammikuuta 2013

Tammikuussa tapahtunutta

Niinpä on lähtenyt reippaasti tämä 2013 vuosi matkaan, että pian ollaan taas helmikuussa :)

Retkeilyäkin olen harrastellut, mutta vähemmän kun olisi halu.. tai en tiedä mikä minua nyt jumittaa.. en saa oikeen aikaseksi mitään.. 
Odottelen, että pääsen kilpirauhas-lääkärille, josko sitten hiukan tulisi virtaa enemmän, lääkärille vain on valitettavasti yli puolenvuoden jono :( .

 Ohessa kuvia ja muutama sananen  koskiretkistämme.
Tammikuun alussa päätimme Valokki siskon kanssa pistää reppuun lämmintä glögiä ja eväät ja suuntasimme tutkimaan Kyrönjoen koskia Vähänkyrön puoleiseen päähän.
Ensimmäinen paikka oli Annalan-koski. Koskessa on vanha mylly ja tienvarrella hurmaava pieni kylä punaisine tupineen.
  Kuvailimme jään muodostelmia ja ihailimme aurinkoista päivää. Välillä syötiin eväitä ja vain nautittiin veden solinasta.
 

Annalankoskella juttelimme paikallisen lenkkeilijän kanssa, ja hän kertoi, että koskesta eteenpäin on toinenkin koski, ja sinnekkin kannattaa mennä kuvailemaan.
Neuvoi jopa autolle sopivan parkkeerauspaikan. Kiitokset hänelle.
Tuumasta toimeen ja tuollahan vierähtikin sitten hämärän rajamaille asti aikaa. Rämmimme pitkin jokivarsia suuntaan ja toiseen, etsien kuvakulmia.


 Tiesin että vielä eteenpäin mennessä on yksi koski, olimme olleet siellä joskus vuosia sitten kesällä kalalla.  En tarkalleen ensin muistanut mistä sinne mentiin, mutta lopulta löysimme paikan illan hämärissä.
Ajattelimme ottaa muutamia hitaan veden kuvia.
Siinä kuvatessamme huomasin jonkin vilahduksen silmäkulmassani toisella rannalla jään reunalla. Ja kyllä saukkohan se siellä kalasteli. Hetken kuluttua kalastelija oli viereissämme alavirrassa. Sukelsi ja nousi virrassa pyörivälle jäälautalle nassuttelemaan saalistaan. Seurasimme tätä näytelmää lähes tunnin, valitettavasti oli liian hämärää kuvaukselle, tai taito puuttui :)
Nautimme suunnattomasti tästä hienosta luonnon-näytelmästä hiljaa hiiskahtamatta paikallamme.
 
Tässä kuvassa olin jo saukon kuvannut tietämättäni... kotona koneelta vasta huomasin, että siinähän se on jäänreunalla syömässä kalaa..

Alla huono kuva pyörivästä lautasta ja kalastajasta :)

Tästä hienosta näytelmästä innostuneena pääätimme tulla seuraavanakin päivänä samoille paikoille heti aamusta jo ennen auringon nousua. Mielessä leijui toiveita upeista sumuisista auringon-nousu kuvista.

Ja niinpä tuumasta toimeen ja reissuun.. kello oli pikkuisen päälle kahdeksan kun ajelimme kohti koskia.
 Kolkin sillalta näytti tältä, sumua oli kyllä riittämiin mutta auringosta ei pilkahdustakaan... ei sitten koko päivänä.
 Tyydyimme kuvailemaa upeita jään muodostelmia ja hidasta vettä. Minkäänlaista elämää, ei koskikaraa tai saukkoa tms näkynyt... tai tietty olihan variksia ja naakkoja ilmassa aina silloin tällöin :).
 
 

 Istuimme reppujen päällä rannassa, söimme eväitä. Nautimme virran kohinasta ja sumuiseta ilmasta. Olimme kuin sumuvaippaan kiedottuna koko päivän.  Iltahämärissä ajelimme takaisin kotiin.

Mukavaa viikkoa ystävät!
seuraavassa kirjoituksessa vierailemme taas Malkakoskella koskikaran valtakunnassa.