lauantai 7. tammikuuta 2012

Retkellä, aurinkoa, lunta ja huippu seuraa.

Voi miten kovasti olenkaan kaivannut juuri tällaista päivää.
Lunta maassa ja puiden oksilla. Kultainen kehrä sinisellä taivaalla. Aurinko ei kovin korkealle nouse tähän aikaan vuodesta, silti sen säteet saavat hangen kimmeltämään tuhansin timantein.

 Pieni pakkanen kipristelee nenänpäätä ja ilma on raikasta ja ihanaa hengittää. 
Nuotiossa rasahtelevat puut ja tervaksen tuoksu sekoittuu paistuvan lohen muheviin aromeihin.  Nuotioaterian kruunaa tietenkin nokipannukahvit. 
Lyhyt päivä kuluu nopsasti ja ennenkun huomaammekaan sininen hämärä on laskeutunut ja kuu kiivennyt taivaalle.

 Pakkanen kiristyy ja pimeys syvenee,  ainoastaan kuu valaisee  tienoota, nuotion iloiset liekit ovat hiipuneet lämpimäksi hiillokseksi.  
Seuraamme kun kuun eteen ilmestyi helmiäishotoisia pilviä, häipyen ja ilmestyen jälleen. Tätä näytelmää olisi voinut katsella vaikka koko yön, 
 mutta valitettavasti oli pakko lähteä kotiin, ja varpaitakin rupesi pakkanen jo pikkuhiljaa nipistelemään.
Kiitos ihanasta päivästä.

Mukavaa viikonlopun jatkoa ystävät.